Avainsanoja

Lue tämä ja tiedät jo paljon siitä, millaista opiskelu ja elämä Helsingin Rudolf Steiner -koulussa on!

Aamurytmit. Alaluokkalaisten koulupäivät alkavat luokan yhteisillä runo- ja lauluhetkillä, joihin liittyy taputuksia, tömistyksiä, leikkejä ja liikkumista.

Eurytmia. Eurytmia on liikuntataidetta, jossa musiikki ja lausunta muunnetaan liikkeen ja eleen taiteeksi. Sitä on luonnehdittu myös näkyväksi puheeksi tai lauluksi. Eurytmiassa on samankaltaisia elementtejä kuin modernissa tanssissa. Sitä opiskellaan ensimmäiseltä luokalta kahdenteentoista luokkaan saakka.

Ikäkausipedagogiikka. Steinerkoulussa oppisisällöt ja opetusmenetelmät on suunniteltu niin, että ne tukevat kunkin ikäkauden kehitysvaihetta.

Jakso-opetus. Jakso-opetusta annetaan muun muassa äidinkielessä, matematiikassa, historiassa ja luonnontieteissä. Jokainen näistä nostetaan vuorollaan opetuksen keskiöön pääaineeksi, johon keskitytään muutamien viikkojen jaksoissa useampi tunti päivässä. Jakso-opetus mahdollistaa omaehtoisen, luovan syventymisen ja työskentelyn myös teoreettisissa aineissa.

Karsimaton luokkayhteisö. Steinerkoulu on avoin kaikille lapsille ja nuorille uskonnosta, sosiaalisesta taustasta, kansallisuudesta tai etnisestä alkuperästä riippumatta. Oppilaat otetaan kouluun ilmoittautumisjärjestyksessä. Steinerkoulussa perusopetuksen läpikäyneet ja päättötodistuksen saaneet voivat jatkaa lukioon ilman erillistä pyrkimistä.

Kielten opetus. Kahden vieraan kielen opetus alkaa jo ensimmäisellä luokalla. Kahtena ensimmäisenä vuonna opetus perustuu lasten luontaiseen jäljittelykykyyn ja matkimiseen. Kolmas kieli tulee mukaan kuudennella luokalla.

Kokeet. Kokeita ei pidetä opiskelun onnistumisen ja epäonnistumisen mittaamiseksi. Niiden avulla pyritään saamaan kuva oppilaiden tiedoista ja taidoista, jotta opettaja osaa muokata omaa opetustyötään ryhmän edistymisen mukaan.

Kotikäynnit. Luokanopettaja pyrkii käymään jokaisen lapsen kotona vähintään kerran ensimmäisen luokan aikana. Tämä tarjoaa vanhemmille ja opettajalle mahdollisuuden kiireettömään, luottamukselliseen keskusteluun ja henkilökohtaiseen tutustumiseen, mikä helpottaa kodin ja koulun tiivistä yhteistyötä.

Leirit ja matkat. Sekä ala- että yläluokilla retkeillään, leireillään ja matkustetaan. Reissuilla  opitaan, saadaan yhteisiä elämyksiä ja harjoitellaan sosiaalisia taitoja ja kasvua aktiivisiksi yhteiskunnan jäseneksi.

Luokanopettaja. Oppilailla on ensimmäisestä luokasta kahdeksanteen luokkaan sama luokanopettaja, joka opettaa useimpia aineita. Lisäksi tiettyjä aineita (esimerkiksi kieliä, musiikkia ja liikuntaa) opettavat aineopettajat. Luokanopettaja on turvallinen hahmo, joka pystyy paneutumaan jokaisen lapsen yksilölliseen kehitykseen. Hän voi myös integroida eri oppiaineita keskenään: esimerkiksi historian jakson aikana äidinkielessä voidaan kirjoittaa aineita samoista teemoista.

Luokanvalvoja. Yhdeksännestä luokasta eteenpäin oppilaiden luottohenkilö ja asioidenhoitaja on oma luokanvalvoja.

Luokkamuotoisuus. Kouluun tuleva lapsi saa oman luokkayhteisön, joka pysyy jotakuinkin samana koko kouluajan. Myös lukio on luokkamuotoinen: kaikki pakolliset kurssit, joissa ei ole tasoryhmiä (reaali, liikunta, taideaineiden pakolliset kurssit), opiskellaan oman luokan kanssa. Parhaimmillaan luokka on pienoisyhteiskunta, jossa erilaisista kodeista tulevat, eri tavoin lahjakkaat lapset oppivat arvostamaan ja auttamaan toisiaan.

Näytelmät. Jokainen oppilas osallistuu vähintään kolmen laajan näytelmän esittämiseen. Nämä opetussuunnitelmaan kuuluvat näytelmät tehdään viidennellä, kahdeksannella ja kahdennellatoista luokalla.

Oppilasarviointi. Sanalliset lausunnot ovat keskeinen arvioinnin muoto ensimmäisestä luokasta päättöluokille saakka. Luokilla 1–3 oppilaat saavat henkilökohtaisen, opettajan kirjoittaman runon tai tarinan; varsinaisen lausunnon opettaja kirjoittaa ja toimittaa vanhemmille. Neljännestä luokasta lähtien lausunto annetaan oppilaalle. Se on kannustava, yksilöllinen ja oppilaan omiin kykyihin suhteutettu. Kahdeksannelta luokalta lähtien oppilaat saavat myös numeroarvostelut. 

Oppilashuolto. Oppilashuoltoon kuuluu koko koulun henkilökunta, ja sitä toteutetaan yhdessä oppilaiden ja vanhempien kanssa. Oppilashuollon tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kasvuympäristö, suojata lasten ja nuorten mielenterveyttä, ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Opettajaan tai esimerkiksi koulupsykologiin kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä, jos lapsella tai nuorella on oppimisvaikeuksia, hankaluuksia sosiaalisessa kanssakäymisessä tai muuten vain kurja olo. Koko henkilökunta on olemassa oppilaita ja heidän hyvinvointiaan varten! 

Oppilashuoltoryhmä. Oppilashuoltoryhmään kuuluvat terveydenhoitaja, psykologi, pedagoginen lääkäri ja erityisopettaja sekä rehtori. Oppilashuoltoryhmän jäsenet kiertävät luokissa ja tekevät yhteistyötä sekä opettajien että vanhempien kanssa. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu kerran viikossa.

Oppilaskunta. Oppilaskunnalla tarkoitetaan kaikkia koulun 9.–12.-luokkalaisia. Tämän joukon edustajana ja edunvalvojana toimii oppilaskunnan hallitus, johon kuuluu yksi tai kaksi edustajaa kultakin luokalta. Vaikka suomenkielinen ja ruotsinkielinen koulu ovat hallinnollisesti erillään, oppilaskunta on yhteinen. Se seuraa aktiivisesti ympäristön tapahtumia, tekee aloitteita, keskustelee koulun ja opettajien kanssa ja järjestää oppilaille tapahtumia (esim. bändi-illat). Kokouksia on noin kerran viikossa.

Penkkipedagogiikka eli muuttuva oppimisympäristö. Ensimmäisen ja toisen luokan opetus tapahtuu ilman perinteisiä pulpetteja; niiden sijasta käytetään kahdenistuttavia penkkejä. Penkkipedagogiikka mahdollistaa tilan monipuolisen käytön sekä liikkeen kautta tapahtuvan oppimisen ja opettamisen.

Päättötodistus. Oppilas saa lukion päättötodistuksen suoritettuaan 75 kurssia. Tämä toteutuu pääsääntöisesti 13. luokalla. Kokonaisuus muodostuu pakollisista, syventävistä ja esimerkiksi tietyn erityistehtävän mukaisista soveltavista kursseista. Valtaosa oppilaista suorittaa valtakunnallista minimiä suuremman kurssimäärän. 

Päättötyö. Kahdennentoista luokan opiskelijat tekevät laajan itsenäisen päättötyön itse valitsemastaan aiheesta. He esittelevät työnsä oppilaille, opettajille, vanhemmille ja muille kiinnostuneille ja vastaavat yleisön kysymyksiin aiheensa asiantuntijoina.

Ruokatoimikunta. Ruokatoimikunnaksi kutsutaan koulun hallituksen alaista työryhmää, joka valvoo kouluruoan ja sille asetettujen ruokatavoitteiden toteutumista; toimii yhteistyöelimenä koulun rehtorin, hallituksen ja johtokuntien välillä; tekee yhteistyötä koulun ruokatuottajan kanssa sekä järjestää terveellistä ja ekologista ruokaa käsitteleviä luentoja. Suomen- ja ruotsinkielisen puolen yhteinen ruokatoimikunta perustettiin 15.3.2011. Se jatkaa edeltäjänsä, 10 vuotta toimineen ruokaryhmän, työtä.

Rytmi. Mitä pienempi lapsi on, sitä suurempi merkitys rytmillä on hänen elämässään ja oppimisessaan. Yksittäisellä oppitunnilla, koulupäivässä, jakso-opetuksessa ja kouluvuodessa huomioidaan kokemuksellinen tasapaino kuuntelemisen ja osallistumisen, keskittymisen ja rentoutumisen, henkisen ja fyysisen työn, liikkeen ja levon sekä katsomisen ja tekemisen välillä.

Sadut ja tarinat. Alaluokilla kerrotaan paljon satuja ja tarinoita, joiden kuuntelemisen on todettu luovan sisäisiä mielikuvia. Tutkijoiden mukaan mielikuvat synnyttävät kyvyn empatiaan ja lisäävät eläytymiskykyä. Tarinat opettavat tunteiden käsittelyä, laajentavat tietoisuutta ja muokkaavat käsityksiä hyvästä ja pahasta.

Taiteellisuus ja tekemällä oppiminen. Opetuksen apuna käytetään runsaasti taideaineita, joiden merkitys aivojen kehittymiselle ja koko ihmisen kasvulle on nykyaikaisen aivotutkimuksen mukaan erittäin suuri. Runsailla kädentöillä pyritään kehittämään oppilaiden oma-aloitteisuutta ja herättämään arvostus käytännön työtä kohtaan.

Terapiat. Tavoitteena on, että kaikki steinerkoulua käyvät lapset käyvät kuvataide- tai eurytmiaterapiassa neljänteen luokkaan mennessä. Terapiat ovat lasten oikeus – eivät osoitus oppimis- tai muista vaikeuksista.

Todistukset. Oppilas saa 9. luokan päätteeksi perusopetuksen päättötodistuksen ja lukio-opintojensa päätteeksi lukion päättötodistuksen.

Työharjoittelut. Yhdeksännen luokan oppilaat tutustuvat työelämään viikon mittaisessa tutustumisharjoittelussa. Yhdennentoista luokan oppilaat osallistuvat kahden viikon mittaiseen maatalousharjoitteluun sekä nk. teolliseen työharjoitteluun.

Vihkotyöt. Oppilas työstää uuden oppiaineksen työvihkoonsa tekstein ja kuvin. Tämä edistää omatoimisuutta ja kykyä itsenäiseen tiedonhankintaan sekä luo henkilökohtaisen suhteen käsiteltäviin aiheisiin. Valmiiden oppikirjojen käyttö vaihtelee oppiaineittain ja opettajittain, mutta kirjoja käytetään lisämateriaalina, ja oppilaita kannustetaan kirjallisuuden pariin. 

Vanhemmat. Vanhempien tiivis osallistuminen koulun ja lasten elämään on keskeinen osa koulun toimintaa ja luonnetta. Yhteisöllisyys – yksi steinerkoulun keskeisistä ominaispiirteistä ja koulun valintaan vaikuttavista syistä – kumpuaa juuri osallistumisesta ja yhteisen hyvän eteen ponnistelemisesta.

Vuodenaikajuhlat. Tietyt juhlat toistuvat vuodesta toiseen samanlaisina. Koko koulun yhteisiä juhlia ovat syksyllä Mikael-juhla, Martinpäivän juhla, adventtijuhla ja joulujuhla. Keväällä ovat vuorossa karnevaali/laskiaisrieha, vanhojentanssit ja penkkarit, hiljainen pääsiäisjuhla (kiirastorstai) ja valon juhla (pääsiäisen jälkeen) sekä kukanpäiväjuhla ja kevätjuhla.
Jokaiseen juhlaan kuuluvat tietyt ohjelmanumerot, jotka ovat aina tiettyjen luokkien/luokkasarjojen vastuulla. Jokainen oppilas pääsee siten näkemään tulevien vuosien roolinsa, toteuttamaan vuorollaan ko. roolin ja muistelemaan jälkeenpäin, nuorempia oppilaita seuratessaan, menneiden vuosien tunnelmia.

Yhdysvanhemmat. Jokaiselta luokalta valituista vanhemmista muodostuva ryhmä toimii tiedonvälittäjänä koulun ja luokkien välillä, avaa keskusteluja/tekee aloitteita oppilaiden hyvinvointiin liittyvistä asioista sekä organisoi erilaisia tapahtumia (esim. Mikkelinmarkkinat ja Joulumyyjäiset). Tapahtumissa kerätään rahaa sekä luokkien projekteihin että koko koulua hyödyttäviin hankintoihin.

Yhteistyö. Kodin ja koulun yhteistyö on tiivistä ja monipuolista. Yhteistyömuotoja ovat muun muassa talkoot, retket, juhlat ja tapahtumat sekä avoimien ovien päivät, vanhempainillat ja opettajan vierailu(t) jokaisen oppilaan kotona.

Ylioppilaskirjoitukset. Ylioppilaskirjoitukset ovat valtakunnalliset ja siten samat kuin muista kouluista kirjoittavilla. Helsingin Rudolf Steiner -koulusta kirjoitetaan ylioppilaaksi valtakunnan keskitasoa paremmin.

(Lähteenä mm: Jarno Paalasmaa, Omassa rytmissä, PS-kustannus/Opetus 2000)